keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Kesälahdella mieli viihtyy

Olen varmaan entisessä elämässäni ollut kesälahtelainen.
En ole mitenkään kotiseuturakas ihminen, mutta jotenkin sydämeni aina oudosti hytkähtää, kun kurvaan Aurinkokunnan kirkonkylään, ajelen kohti Sarvisaloa, annan katseeni levätä Ruokkeen rantamilla tai eteeni avautuvat Totkunniemen maisemat.
Vaikka kuinka pinnistelen niin Kesälahdelta ei rumia näkymiä mielenkarttaani hevin nouse - ja useimmiten mietteissäni siintää kesäinen, aurinkoinen päivä. Tätä mielleyhtymää varmaan vahvistaa se, että olen ollut mukana monilla luonnonkukkaretkillä, joita kesälahtelaiset ovat ansiokkaasti järjestäneet.
Näillä kesäisillä mietteilläni saattaa olla toinenkin selitys kuin vain Aurinkokunnan suvinen nimi ja kukkivat kedot. Penskana piipahdin Kesälahdella kesäloma-aikaan miltei päivittäin. Mökkimme sijaitsi Punkaharjun ja Kesälahden rajamailla, Rajavaaran naapurissa. Jopo-pyörälläni ylitin Rajavaarantien varren lääninrajapyykin joskus puolen tusinaa kertaa päivässä.
Ensimmäistä kertaa vierailin Kesälahdella vartavasten lukioikäisenä, kun isäni päätti ostaa eläkekodikseen rivitaloasunnon Kesälahdelta, verrattain läheltä rakasta kesäpaikkaa Punkaharjulla. Silloin tuli ravattua Savonlinnasta, koulukaupungistani, Kesälahdella säännöllisesti.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen käynyt lukuisilla juttureissuilla eri puolilla Kesälahtea. Olen enimmäkseen tykännyt näkemästäni ja kokemastani, ihmisistä - olivat he kesälahtelaisia lähtöjään tai sinne muuttaneita. Touhukkaita ja aikaansaavia kesälahtelaisia naisia, heitä etenkin ihailen.

Minulla onkin eläkepäivien haave. Haluaisin isäni tavoin muuttaa eläkepäivikseni Kesälahdelle.
Miksen jo nyt? Miksei, jos onnistuisin saamaan sieltä päin töitä.
Kun nyt vain ymmärtäisivät kesälahtelaiset pitää itsensä erossa Kiteestä. Ei minulla mitään Kiteetä vastaan, äitini synnyinpitäjää. Mutta Kesälahden olisi syytä pysyä Kesälahtena, jottei sen aurinkoisuus himmenisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!