Viime yönä näin unta Kesälahdesta.
Seikkailin suosikkipitäjäni kirkonkylässä ja ihastelin kevätauringossa kimmeltäviä upeita hankia. Valkeaa lunta tulvillaan oleva maisema häkellytti. Selitin vastaantulijoille, että: "Meillä Punkaharjulla ei näy lunta oikein enää missään, siellä on vain ankeaa".
Ei tarvitse olla Freudiaan lukenut tulkitakseen tätä untani.
Inhoan meneillään olevaa vuodenaikaa, huhtikuuta, joka onneksi on nyt lopuillaan.
Paitsi että vanhenen aina kokonaisen vuoden huhtikuussa, koen tämän ajan vuodesta muutoinkin piinaavaksi: julma valo, marto maa, kevätkukkien epätoivoiset yritykset selvitä räntäsateessa.
Unessa haikailin varmasti pois tästä hetkestä, ehkä muutoinkin menneeseen.
Kesälahdella valtuutetut näyttävät haikailleen kuka vanhaan järjestelmään kuka uuteen uljaaseen, kun ovat kiistelleet Hellistä päivähoidosta päättäessään.
Päättäjien kahtiajako on ikävä asia, eikä ainakaan auta kipeitä ja köyhiä, jotka Hellin palveluja eniten tarvitsevat.
Poden osasyyllisyyttä Hellin tilanteesta. Hellin aloittaessa tiedotusvälineiden, eritoten silloin luotsaamani Puruveden, olisi pitänyt ottaa vielä napakampi ote Helliin.
Epäkohtia ja ongelmia olisi pitänyt tuoda reippaammin esiin, etsiä yhdessä päättäjien kanssa luovia ja rakentavia ratkaisuja niihin. Näin olisi päästy nopeasti korjaamaan kurssia ja nyt kuvatunkaltaisilta yhteentörmäyksiltä lopulta kenties vältytty.
Tuoreimmassa Puruvedessä Hellin johtajista Eeva Seppänen toteaa Hellin palvelujen saaneen asiakaskyselyssä hyvää palautetta. Ongelmia ei silti pidä vähätellä.
Seppänen huomauttaa, että julkinen keskustelu Hellistä on ollut kielteisempää kuin yksittäisten kyselyyn vastaajien tuntemukset Hellin auliudesta auttaa. Ymmärrettävästi näin, kyselyynhän ovat osallistuneet palveluista osaksi päässeet.
Hellin henkilökunta on tehnyt koko ajan enemmän kuin parhaansa, mutta sille ei mahda mitään, että Helli ei organisaationa ole aina ollut ajan tasalla.
Hellin johtavat virkanaiset voivat vilkaista peiliin. Jos siellä näkyy tyytyväinen naama, niin hyvä on. Mutta peiliä ei pidä syyttää, jos naama on venähtänyt. Julkinen keskustelu heijastelee ihmisten kokemuksia, tyhjästä sitä ei nyhjästä, mediassakaan.
No, ajan tasalla ei ollut mediakaan Hellin aloitusvuonna, ei ainakaan Kesälahden luetuin paikallislehti. Kuten totesin, Helliä olisi pitänyt röykyyttää Puruvedessä enemmmän, jotta uudessa organisaatiossa piilevät virheet olisi päästy korjaamaan palautepaineessa nopeasti.
Luulen, että Helli voisi tänä päivänä paljon paremmin, jos kriittinen palaute olisi ollut napakampaa ja nopeampaa - eli julkinen keskustelu alusta asti vielä vilkkaampaa.
Puruvettä julkaisevan lehtikonsernin erinäisten organisaatiopyöritysten keskellä en kuitenkaan pystynyt vastaamaan omaan huutooni: olin pääkirjoituksessani luvannut Helliä seurattavan tarkalla silmällä.
Niinpä. Organisaatio kuin organisaatio lukuisine ohjeistuksineen, alituisine muutoksineen ja turhauttavine jäykkyyksineen tahtoo niellä usein liikaa voimia ja vie voiton varsinaisesta työstä: asiakkaiden palvelemisesta joustavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!