tiistai 13. huhtikuuta 2010

Ylituotannon etuja ja haasteita

Tunnettuahan on, että Suomen keskusta ylläpitää keskustalaisten ylituotantoa Pohjanmaalla.
Ylituotannosta riittää ammentaa sitten tänne meidänkin raukoille rajoillemme. Näin on ollut kautta aikain: me itäsuomalaiset olemme saaneet osamme mm. pohjalaisista virkamiehistä, yrittäjistä ja päätoimittajista.
Punkaharjun kunnanjohtajaksi valittu Sami Sulkko jatkaa tätä keskustalaista perinnettä. Seinäjokelainen hallintouraohjus ei kuitenkaan ole mikään ylijäämäkepulainen.
Ainoasta puolueettomasta ja silti asian läpikotaisin tuntevasta lähteestä saamani tuoreen tiedon mukaan mies on yliveto kunnanjohtaja, ollut sellainen ainakin Sulkavalla. Hän ei kulje kenenkään liekanarussa.

Olen iloinen, että nykyinen kunnanjohtaja saattelee seuraajansa tosiasioiden poluille Punkaharjun johtamisessa.
Samalla välittyvät väistyvän kunnanjohtajan näkemykset ja mieltymykset seuraajalle.
Sulkko tehnee omapäisenä ja älykkäänä kaverina kuitenkin aikanaan ihkaomat päätelmänsä asioista ja ihmisistä - ja ottaa asioiden taustat tarkoin selville.
Näin on hyvä, sillä muutoin edeltäjän pitkä varjo lankeaisi seuraajan ylle, eikä se olisi kenellekään hyväksi.

Mieltymyksistä puheen ollen. En tiedä kenen aatosten pohjalta, vaikka saatankin arvailla, on koottu tulevan matkailua koskevan kansalaisillan keskustelijat.
Savonlinnan Matkailun Pia Kokki ja Retretin Tapani Pennanen ovat itseoikeutetusti paikalla, miksei tietysti myös seutujohtaja Marjukka Aarnio, kun 20. huhtikuuta Punkaharjulla puhutaan seudun ja Punkaharjun matkailusta.
Matkailuyrittäjistä ja -osaajista olisin tiennyt yksin minäkin nimetä puolen tusinaa kokenutta, karaistunutta, menestynyttä ja näkemyksellistä punkaharjulaista osanottajajoukkoon - mutta yhtään heistä ei näy lehtitalojen järjestämän tilaisuuden alustajalistalla.

Matkailuyrittäjyyttä edustavat L-Housen Leevi Hakola ja Punkaharju Brandin Mika Vihavainen.
Erikoiset valinnat alustajiksi, sillä kumpikin on todistettavasti ansainnut liike-elämän kannuksensa tähän asti muualla kuin matkailun parissa.
Matkailu on ylituotantoala, jolla kilpailu on kovaa. Alan noviiseilla on yleensä muilta opittavaa, harvemmin paljonkaan annettavaa.


Leevi Hakola on toki investoinut rutkasti Kesämaahan, mutta matkailubisneksen tuloksellisuudesta ei kukaan osanne vielä kahden kesän perusteella kaksisia lausua. Ei edes Hakola itse.
Kesämaan menestyksen ratkaisee kesä kesän jälkeen kolme asiaa: sää, sää ja sää.
Parkkipaikkaindeksi, jota seuraan Tuunansaaressa kesällä päivittäin, kertoo, että viime kesä oli Kesämaalle kohtuullinen ja toissa kesä kehno.
Kesämaan parkkipaikkojen täyttymisaste korreloi suoraan keliin, kun taas esimerkiksi Retretin paikoitusalueen näkymät ovat kiinni näyttelyn taiteilijoiden tunnettuudesta ja Retretin valtakunnallisesta mediahersytyksestä.
Taidekeskuksen matkailullisen menestyksen ratkaisee siis taiteellinen ja viestinnällinen osaaminen - eivät celsiukset.
Kesämaan bisnekset taas sujuvat hyvin, jos suvesta tulee helteinen. Jos toissa kesän kurjuus toistuu, saa Kesämaan väki vaikka päällään seisoa: turisti liikkuu ja käy huonosti uusiinkiin pyydyksiin vesisateella.
Mutta ehkä bisneskonkari Hakola on hoitanut suhteensa mutkattomiksi paitsi kunnanjohtoon myös yläilmoihin - ja saamme nauttia aurinkoisesta kesästä 2010.


Punkaharju Brand taas on yritys, joka lupasi rakentaa nettiin ponnahduslaudan punkaharjulaiselle yrittäjyydelle ja matkailulle. Lisäksi brändättiin jokunen tuote ilmentämään punkaharjulaisuutta ja käymään kaupaksi.
Hankkeeseen annettiin kymppitonni punkaharjulaisten verorahojakin.
Ajatus oli jotakuinkin sellainen, että onpa Matti tai Maija Meikäläisellä mielessä, loma, matkailu, Punkaharju tai mikä hyvänsä näistä yhdistelmistä, hän oitis päätyy brändätylle sivustolle.

Googlasin itseni näillä yhdistelmillä tänään Internetin poluille. Hakukone tarjotteli matkailullisia sivuja jos jonkinlaisia, mutta Brandin sivustot tuntuivat lymyävän piilossa netin hetteiköissä.
Löysin ne viimein, viidennen sivustoaukeaman keskivaiheilta, kun tiesin mitä etsiä. Jos olisin ollut viaton lomahaaveiden elättelijä, en olisi ikinä sinne saakka päässyt.
Kyseisellä sivustolla ei muutoin ole vieläkään luvattuja eri kieliversioita - ja se ainoa suomenkielinenkin saisi kielipoliisilta muutamat sakot.
Mutta ehkä matkailuyrittäjäksi ryhtynyt Mika Vihavainen kertoo, missä mennään - ainakin jos illan yleisö tai juontajaksi lupautunut Puruveden uusi päätoimittaja tohtivat asiaa kysyä.
Itse en valitettavasti pääse paikalle merkkipäiväni aattona. Jos pääsisin, kysyisin tätäkin asiaa ihan itse, Punkaharjulla vuodesta 1967 alkaen säännöllisesti matkailleena.

3 kommenttia:

  1. Totta tosiaan!
    Onhan Punkaharjulla matkailun saralla tosi ammattilaisia malliin Tynkkylän Lomaniemen Heikkoset ja Maatilamatkailu Mannilan Kerot sekä monet muut matkailun maatilamatkailun yrittäjät. Miksiköhän heidän ammattitaitoaan ei osattu hyödyntää Punkaharjun matkailua luotaavassa illassa?

    VastaaPoista
  2. Tuo Punkaharju Brand on taas yksi esimerkki siitä, miten nokkelat nuoret miehet kääntää kymppitonnin byrokraateilta. Suurin osa päättäjistä ei luultavasti edes ymmärtänyt mistä päätettiin. Koska vastustamisen perusteleminen olisi vaatinut asiantuntemusta, oli tietämättömyys helpompi peittää kannattamalla rahan antamista. Eihän kysymys sentään ollut omista rahoista tälläkään kertaa!!

    VastaaPoista
  3. Moikka, Brändistä...
    Olen ensimmäisen kerran viettänyt -49 kaksivuotiaana, kesääni Punkaharjulla. Sen jälkeen ei väliin ole jäänyt ainuttakaan. Kolmetoista viimeistä vuotta vakituisesti kesät talvet.
    Viisikymmenluvulla kansakolun käyneenä, iskostestiin kaikkiin valtakunnan neljäsluokkalaisiin tietoisuus maantiedonkirjojen välityksellä, kahdesta maisemallisesti ainutlaatuisen kauniista kansallismaisemasta Kolista ja Punkaharjusta.
    Uskon, että nykyisissäkin oppikirjoissa molemmat on samalla tavalla brändätty?
    Ulkomaille brändääminen onnistuu vasta sitten kun Punkaharju pystytään pitämään matkailupavelut ympärivuotisesti auki.
    Luulisi kunnan rahalle löytyvän parempiakin kohteita, kun brändääminen.
    Autokauppias Hakolan piti rakentaa yhteistyössä Nova-Groupin (KSM) yhteistyökumppaneiden avustuksella kylpylähotelli Tuunainsaareen. Pullisteli varallisuudellaan. Hankkeet kuitenkin kuivu, kun kunta ja kepuyhtiöt eivät lähteneet mukaan kuvioihin.
    Kylpylähanke on kutistunut lomaosakebisnekseksi.
    Pihlajavedeltä katsottuna, lomamökit istuvat kansallismaisemaan huomattavasti paremmin, kuin suunniteltu kylpylä.
    Kylpylä olisi kyllä tuonut työpaikkoja. Takuuta asiakasvirroista tuskin pystyy kukaan antamaan?

    VastaaPoista

Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!