Voi, voi ja vali, vali, kun politiikka ei kiinnosta, äänestäjät vieroksuvat hapannutta poliittista järjestelmää ja poliitikkoparkojen uskottavuuskin alkaa olla mennyttä.
Humpuukihuomioita. Itse asiassa kansalaiset ovat poliittisesti hyvinkin valveutuneita, kiinnostuneita hoitamaan yhteisiä asioita ja ottamaan kantaa. He eivät vain jaksa enää uskoa ns. edustuksellisen demokratian kansanvaltaisuuteen ja toimivuuteen.
Olivat päättäjät edustamassa meitä sitten Arkadianmäellä tai kunnanvaltuustoissa, me tavikset emme ihan oikeasti jaksa uskoa, että heillä ja yksin heillä on käytössään kaikki viisaus, mitä maan päälle on inehmoille suotu.
Joo, joo. Kyllä monet asiat ovat monimutkaisia kuolevaisten ymmärtää, mutta eivät poliitikot ole keskimäärin sen kummoisemmilla älynlahjoilla varustettuja kuin muutkaan kansalaiset.
Ajantasaista ja perusteltua tietoa asiasta kuin asiasta on nykyään tarjolla yllin kyllin ja kansamme korkeasti koulutettua, JOTEN ANTAKAA MEILLE OIKEUS KANSANÄÄNESTYKSIIN!
Mistä asioista olisi syytä järjestää kansanäänestys tässä ja nyt? Ainakin ydinvoimasta eli uusien ydinvoimaloiden rakentamisen tarpeesta. Onko Suomesta syytä rakentaa sähkön nettoviejämaata, maasta Pohjolassa? Onko asia todellakin vielä nykyäänkin niin kuin Eput lauloivat jo kultaisella 80-luvulla, että: "Uraani halkeaa. Ja tuottaa lamppuun valkeaa. Mutta millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla...."
Toinen kansanäänestyksen arvoinen asia on Nato-jäsenyys, jos liittoutumista ajetaan lähivuodet samalla tavalla kuin käärmettä pyssyyn kuten tähän asti.
Kunnissa voitaisiin puolestaan järjestää kansanäänestyksiä mm. ympäristökunnostuksiin, kaavoitukseen ja korkeimpien viranhaltijoiden valintaan liittyvistä ratkaisuista.
Kansanäänestykset eivät ole kalliita järjestää, eivät ainakaan verrattuna niihin tunarointeihin, joita päättäjäporukoissa saadaan aikaiseksi. Suuresta osasta kansanäänestyksistä pitäisi tehdä sitovia, osa voisi olla neuvoa-antavia.
Johan alkaisivat äänestysprosentit kivuta kohti sataa, kansalaiskeskustelu viritä ja politiikka saada sisältöä.
Mutta eihän se sovi nykytyyliin tottuneille. Olisihan esimerkiksi Pekkarisen risupaketin kääräisy vastalahjaksi kahdesta ydinvoimalaluvasta ollut sula mahdottomuus, jos kansalaiset olisivat saaneeet sanoa näkemyksensä energiapolitiikasta. Nyt seuraavat vuosikymmenet Suomen sitova energiapoliittinen linjaus jäi keskustan ja kokoomuksen ydinjoukon väliseksi hännänvedoksi, jossa mukamas kaikki voittivat.
Kansalaisenemmistön mielipide ainakin hävisi - ja siten ottelu päättyi jälleen kerran 6-0 demokratian tappioksi. Voittajiin taitaa lukeutua vain suurteollisuus. Vai luuletteko, että metsänomistajille ja risunkerääjille todellakin aletaan maksaa kohtuukorvausta energiapuun korjuusta? Tai jos maksettaisiinkin, niin luuletteko, että touhussa olisi lopulta maan energiataseen kannalta ekologisesti ja kansantaloudellisesti paljonkaan järkeä?
Järkevintä olisi tietysti säästää energiaa ja muuttaa elämäntapojamme (ennen muuta liikkumista) energiapihiyden oppien mukaiseksi. Tuhlaaminen on tietysti mukavampaa ja helpompaa, mutta onko se todellakin ydinvoimariskin arvoista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!