Kun on kerrankin elämässä ollut aikaa miettiä mihin elämisellään oikein tähtää, havahtuu näkemään oman naurettavuutensa. Oma löyhäpäisyys konkretisoituu typerinä, tarpeettomina esineinä, joita suotta omistaa.
Olenko raatanut työvuoteni takapuoli ruvella vain hankkiakseni mm. 14 vyötä, 55 päähinettä ja ja kipollisen koruja?
En koskaan käytä vöitä.
Sama loru koskee koruja.
Päähineisiin tunnen kiistämättä kieroutunutta vetoa. Mitä kummallisempi hattu, sitä suuremmaksi kasvaa himoni sellainen ostaa. Niitä omituisia lierihattuja, pillereitä ja muita komistuksia en kuitenkaan uskalla pitää julkisilla paikoilla sen pelossa, että luulevat minun palelluttaneen aivoni hatusta huolimatta. Hei, rehellisesti sanoen, kymmenen maltillista hattua riittäisi yhdelle muijalle.
Voisin jatkaa tarpeettomien tavaroideni luetteloa loputtomiin. Mikä tuskallisinta, veikkaan, että samalla tavalla olette tuhlanneet elämäänne, aikaanne ja kalliisti ansaittuja eurojanne turhuuksiin myös te, hyvät lukijani.
Miehisten miesten turhuuksia ovat varmasti lukuisat työkalut, motorisoidut vehkeet ja elektroniset vempaimet. Naiselliset naiset tuhlaavat kosmetiikkaan ja viehkeisiin asusteisiin.
Järki-ihmiset hankkivat vain tarpeellista kojetta, kuinkas muuten: leipäkoneen, jäätelökoneen, yleiskoneen, hiustenkuivaajan, trimmerin, ruohonleikkuukoneen, astianpesukoneen, kahvinkeittimen, vedenkeittimen...
Luettelin näitä viimemainittuja järkihankintoja ilkikurillani. Omistan järjettömänä kuluttajana niistä itse vain jäätelökoneen, joka on huushollini ykkösturhake. Muita tarpeellisuuksia en ole koskaan tarvinnut.
Olin jäätelömasiinaa ostaessani varma siitä, että juuri jäätekökoneella täyttäisin kunnon perheenäidin tärkeimmän tehtävän: hemmottelisin ja ruokkisin porukkani terveellisesti. Kaikkihan me tiedämme, että teollinen jäätelö on täynnä lisäaineita ja se on aina vanhaa jo kaupanhyllylle saapuessaan. Jäätelön kuuluu olla tuoretta, vastatehtyä. Jos ette tätä ymmärrä, menkää Italiaan ja siellä lähimpään jäätelöbaariin.
Jäätelökone ei kuitenkaan täyttänyt odotuksiani. Sillä sai aikaiseksi vain jugurttijäätelöä, muuta se ei jaksanut pyörittää jäiseksi herkuksi asti. Kolmannen jugurttijäätelöhetken jälkeen kotiväki sanoi ruokintasopimuksen irti. Jäätelökone pakattiin häpeämään kaapin nurkkaan. Sen säiliölle on tosin käyttöä joskus kesähelteillä. Se korvaa juomacoolerin, kun saa aikansa öjöttää pakkaslukemissa.
Tästä tuli mieleeni taannoinen juttusarja turhakkeista Puruvesi-lehdessä. Rennoimmat ihmiset ottautuivat heti idealle ja kaivoivat aarteistaan turhakkeensa lehdenlukijoiden hämmästeltäväksi.
Minua kummastutti eniten se, että yllättävän moni haastatelluksi kysytty ilmoitti, ettei omista lainkaan turhakkeita. Kansalaisilla on nurkat rojua pullollaan ja omaisuutta jakaa asti, mutta yhtään turhaketta ei ole eksynyt joukkoon...
Tunnistatko turhakkeesi? Jos tunnistat, olet oikealla tiellä, et kuluttamisen vyötettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!