Tämä on 101. blogitekstini. Virstanpylvään kunniaksi käsittelen itselleni vierasta aihetta: kilpaurheilua.
Kuulun niihin ihmisiin, jotka kääntävät nopeasti sivuja sanomalehden urheiluannin kohdalla, eivätkä tiedä, missä maassa, kuussa ja mantereella seuraavat olympialaiset tai minkäkin lajin MM-kisat pidetään ja minä vuonna, edeltävien vuosien kilvoitteluista puhumattakaan.
Vihaan Radio Suomen urheilulähetysten tunnaria ja karsastan visummin Urheiluruutua kuin Salattuja elämiä - ja viimemainittua olen katsonut elämäni aikana yhteensä viisi minuuttia.
Kaikkein kammoksuttavinta on moottoriurheiluksi kutsuttu tekniikan rääkkääminen. En pidä melusta enkä pakokaasuista, ja vielä vähemmän ymmärrän miten ne liittyvät urheiluun.
Mutta tänään ja eilen olen poikennut tavoistani ja surffaillut medioiden urheilusivuilta toiselle netissä. Olen koukussa doping-uutisiin. Mitä sakeampi doping-soppa, sitä innokkaammin lusikoin siitä herkkupaloja sisuksiini. Konnia on nimetty tuoreimmassa STT-jupakoinnissa enemmän kuin tällainen kieronliero kilpaurheilun halveksija saattaa unelmissaan toivoa.
Sinivalkoisen hiihtourheilun likapyykin pelmahtelujen hajussa hekumoin muistoillani kollegoistani nuoruuteni päiviltä, noista vihaisista miespuolisista urheilutoimittajista. Miten he aikoinaan kohkasivatkaan, kuinka tyhmä voikaan olla naisurheilutoimittaja, kun STT:n Johanna Aatsalo-Sallinen oli mitä ilmeisimmin syyttään altavastaajana doping-uutisoinnista.
Voi pojat. Korventaakohan sydänalaanne nyt yhtään? Vieläkö jaksatte hehkuttaa kilpaurheilun ylevyyttä, jaloutta ja esimerkillistä voimaa?
Kirjoittaisitte ennemmin kuntoilusta ja liikunnasta, niin saisitte roppakaupalla lisää naislukijoita. Vai onko niin, että kilpaurheilu on niitä viimeisiä miehisyyden linnakkeita, joissa menestyksekkäitä naisampumahiihtäjiä ja upeita naistaitoluistelijoita ja muita amatsoneja kaivataan apuun vain silloin kun miehistä ei ole mihinkään tai kun nämä pelaavat sopupelejä ja douppaavat lääkkeitä?
No, säilyttäkää hiekkalaatikkonne ja lapselliset kilpaleikkinne, mutta älkää jumaliste vaatiko verovaroja hiekan vaihtamiseen puhtaaseen.
Kilpaurheilu on ensimmäinen asia, johon ei tulisi käyttää euroakaan yhteiskunnan varoja. Esteettisimmillään kilpaurheilu kerää euronsa kasaan ihan itse. Vai mitä Kiira ja Laura?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!