tiistai 8. maaliskuuta 2011

Olen uskoton teknologialle, koska se ei luota minuun

Puhun ja kirjoitan usein vähemmän kiltisti kasvu- ja teknologiauskoon hurahtaneista. Olen itse siinä uskossa, että uudella teknologialla saamme lähinnä aikaan uusia, entistä visaisempia ympäristöongelmia ja muita vitsauksia.

Mutta ehkä tämä teknologiakriittisyyteni ammentaakin arjesta. Minä en usko teknologian ihmeisiin, eivätkä ne selvästikään luota minuun. Kaikkein vähiten egoileva pellettilaitoksemme... mutta ei siitä nyt enempää tällä kertaa, vaan joskus toiste. Mieleni tekee nyt kertoa suunnistamisen vaikeuksista teknologian aikakaudella - ei lämmittämisen taiteesta ekologisen polttoaineen turvin.

Olin kuullut ja kuunnellut monien tuttujen kiittelevän navigointi- ja karttaohjelmia: miten kätevästi niillä voi suunnistaa entuudestaan itselleen tuikituntemattomissa maisemissa, kaupungeissa ja rysänperillä.

Näitä kehuja aikani suodatettuani voitin minäkin teknologiaa kohtaan tuntemani terveen epäluulon ja täällä itselleni oudoissa paikoissa luotin muutamaan otteeseen karttaohjelmien neuvoihin, kun minulla vain milloin oli syöttää tarkka katuosoite ohjelmien uumeniin.

Mitä tapahtui? Tulinko teknologiauskoon? Pääsinkö perille?

Paskanmarjat. Sen sijaan löysin itseni lyhyen ajan sisällä liian usein hevonkuusesta, kiitos Googlen, Eniron, Oikotien ja kaikkien mahdollisten digikarttureiden.

Tästä eteenpäin olen päättänyt kysyä vanhanaikaisesti ajo-ohjeet etukäteen tapahtumanjärjestäjältä, jottei minun tarvitsisi vaivata eksyneenä ohikulkijoita tai soittaa hätäpäissäni milloin mihinkin vaihteeseen ja ihmetellä missä kokoushuone se-ja-se mahtaa oikeasti sijaita tai pyytää miljoonasti anteeksi myöhästymistäni, kun olen ajanut korttelirallia viimeisen varttitunnin päätymättä ihmisten aikaan perille.

Olen tietysti valaistunut joistain tärkeistä paikkatiedoista. Toisin kuin yksikään saatavilla oleva karttaohjelma, minä tiedän, ettei sosiaalitoimen neuvotteluhuone sijaitse kauppakeskuksen lastauslaiturilla. Tiedän nykyään senkin, että lähipitäjässä eräskin kiva kahvila pitää majaa kirkkopihaa vastapäätä, ei S-marketin pysäköintipaikalla, vaikka karttaohjelmat niin väittävät. Olen myös syvästi tietoinen työmaalleni johtavasta moottoritien liittymästä, jonka valmistumisesta on kulunut jo kotva asvalttipinnoitteen kulumisesta päätellen. Karttaohjelmissa ei tällaisesta kuutostien poikkeamasta olla vielä toistaiseksi jyvällä, mutta ehkäpä ajan myötä.

Niin että haluaisinko ajopeliini ihkaoman navigaattorin? En ikinä, vanhoissa konsteissa vara parempi. Varustaudun vast'edes matkaan Kaakkois-Suomen puhelinluettelon karttasivujen ja hieman rispaantuneen tieatlaksen turvin. Kun niiden lisäksi ongin tietooni vielä täkäläisten ajo-ohjeet ("Käännyt siit sit silviisii oikeal ja sit koht vasemmal") niin, a vot, johan pelittää ja perillä ollaan - ajoissa.

1 kommentti:

  1. Kävimme Englanissa männä kesänä. Vuokrasimme auton Lontoon kupeelta Stanstedin lentokentältä ja ajoimme n. 300 km pieneen Todmordenin kaupunkiin Manchesterín lähettyville. Ilman navigaattoria emme olisi päässeet hotelliimme pimeässä illassa ennen aamua. Olisi voinu jäädä häätjuhlat kokematta. Navigaattori on verraton vehe sannoo Tuutikki!

    VastaaPoista

Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!