maanantai 15. marraskuuta 2010

Unta kaaliin!

Aika ajoin koulumaailmassa piipahtavana sijaisopena ja murrosikäisen äitinä tiedän, mitä useimmilta suomalaisnuorilta useimmiten puuttuu arjestaan - myös niiltä yltäkylläisyyden keskellä eläviltä.
Nuorilta puuttuu riittävä uni.

Kamppailu unen puolesta on ainakin meidän perheessämme jokailtaista. Vastapuoli argumentoi ponnekkaasti. Tavanomaisin perustelu liiallisen valveillaolon puolesta kuuluu: "Tietäisit, miten vähän muut nukkuvat!"
Sitten on vain oltava ikävä äiti ja tylsä vanhempi, joka ei piittaa vastaansanomisista, vaan patistaa jälkikasvun ajoissa nukkumaan. Joskus aikuisen ote herpaantuu, ja se kostautuu heti aamulla. Kouluaamun aloittaa väsymystään valitteleva, valmiiksi kiukkuinen nuori mies.

Hurjaa on nähdä, millä tavoin nuoret yrittävät pitää vireystilaansa yllä koulupäivän ajan. Repuista tongitaan esiin energiajuomapulloja. Hirveitä litkuja, epäterveellistä evästä, kallistakin. Ei mitään tolkkua koko touhussa, kun uni olisi ilmainen lääke ja vieläpä riskitön. Tauriinilla, kofeiinilla, elintarvikeväreillä ja sokereilla maustetut juomat ovat täysin tarpeettomia muotinesteitä.

Luulen, että iso osa koulunkäynnin hankaluuksista johtuu nuorten väsymyksestä ja sen vastalääkkeistä. Ainakin rottakokeissa energiajuomia hörppineet eläimet alkoivat mm. vahingoittaa itseään puremalla, levottomaksi heittäytymisestä puhumattakaan.

Ilman riittäviä unia yrittää kippuroida moni aikuinenkin. Työelämässä häärii enimmäkseen puolipökkyräisiä kansalaisia, joiden älynjuoksu takkuaa, kun yöuni on syystä tai toisesta jäänyt vähiin.
Tolpillaan kestääkseen aikuiset hakeavat kofeeinipaukkunsa enimmäkseen kahvista ja teestä. Niidenkään liiallinen nauttiminen ei ole terveellistä, mutta kyse on sentään liki luonnontuotteista energiajuomiin verrattuna.

Unesta on tullut niin kallisarvoinen asia, ettei siihen ole varaa enää kuin eläkeläisillä ja työttömillä. Menestyneimmät kansalaiset ovat usein kaikkein köyhimpiä mitä tulee unen riittävyyteen.
Ei ihme, kun yhden jos toisen verenpaine kohoaa, liikakiloja karttuu ja sydän läpättää nuoresta pitäen. Vähällä unella toikkaroiva ihminen on kuin lievässä krapulassa vaeltava otus - altis tulehduksille, tapaturmille ja mielialan apeutumiselle.
Uskon, että suurin osa yrityselämässä nykyään niin tutusta sähläämisestä johtuu työntekijöiden ja pomojen vireystilan heikkoudesta. Väsyneinä tehdään mokia ja virhearvioita, joiden paikkaamiseen kuluukin sitten leijonanosa työpäivästä.

Osalle liian vähät unet ovat vain huonojen tapojen ja tottumusten seurausta. He sahaavat omaa oksaansa niin että tutina käy takapuolen alla. Itse kuulun juuri tähän joukkoon. Unenlahjani ovat hyvät, mutta toisinaan tulee valvottua hyvän kirjan tai elokuvan äärellä aivan liian myöhään. Seuraavana päivänä olo on ponneton, mustaa teetä kuluu mukikaupalla. Se hyvä puoli näissä tokkuraisissa päivissä on, että taas vähän aikaa pysyy kaidalla tiellä, ei halua toistaa riuduttavaa kokemusta.


Sitten on se iso joukko ihmisiä, jotka yrittävät parhaansa mukaan nukkua riittävästi, mutta unenlahjat ovat huonot. Uni keskeytyy liian varhain tai se ei tule kutsumallakaan luokse.
Heidän auttamisensa pitäisi nostaa kansanterveystyössä ihan ykkösasiaksi - jopa ohi diabeteksen ja sydäntautien torjunnan, sillä uniongelmat usein enteilevät muita kansantauteja.
Pillereistä on harvoin pitkäaikaista apua, enemmänkin haittaa, jos totuttaa itsensä unilääkkeisiin.
Uniklinikoita ja uniasiantuntemusta pitäisi saada ilmaispalveluina jokaiseen terveyspiiriin, kansanterveystyön alaisuuteen.

Mutta hyväunisille on vain yksi ohje näin kaamosaikaan: unta kaaliin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!