Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja ulkoistetaan kiihtyvällä tahdilla yksityisille firmoille. Puhutaan näennäismarkkinoista. Sanalla alunperin tarkoitettiin kunnan jonkinsortin monopoliasemaa, kun haluttiin osoittaa, että julkisen vallan häärätessä itse samoilla hiekkalaatikoilla ei pääse syntymään kunnon leikkiä markkinavoimien temmeltää rauhassa.
Edelleen voidaan puhua näennäismarkkinoista, mutta toisesta näkökulmasta. Kansainväliset suursijoittajat ovat pitäneet huolen siitä, että monopoliasemaan ovat hivuttautumassa isot sosiaali- ja terveysalan toimijat. Nyt ne napsivat niinsanottua varmaa tuottoa vanhusten, vammaisten, köyhien ja kipeiden verovaroin kustannetusta hoivasta ja hoidosta. Mitä suuremman jalansijan ne saavat, sitä varmemmin ne pääsevät jatkossa määrittelemään hintatason tapettuaan tai nieltyään Moolokin kitaansa kaikki itselliset pienyritykset tieltään. Puruveden seudullakin enonkoskelaisia lääkitään Attendo MedOnen voimin ja Kesälahdella Med Group syrjäytti kyläyhdistyksen huolenpitäjän roolista. Kansallinen häpeä, mutta Med Groupin takana on myös Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran varallisuutta.
Mikäs siinä, kunnat ovat palvelunsa kilpailuttaneet ja näin markkinavoimat toimivat, voitaisiin ajatella. Pääasia, että sairastuneille on lääkäri saatavilla ja mummoille hoivaa tyrkyllä.
Kunnat alkavat kuitenkin olla pikkutekijöitä, osaamattomia kilpailuttajia ja nöyryytettyjä altavastaajia kovassa pelissä. Suuryrityksillä, joiden liikevoitot ovat merkittäviä, on varaa palkata sellainen juristiarmeija, että julkinen palvelun tilaaja, samoin kuin valvovat viranomaiset ovat helisemässä niiden kanssa siinä vaiheessa, kun homma alkaa mennä pieleen. Usein se menee ketuilleen, sillä mistä suurten toimijoiden huima kasvu ja liikevoitot ovat peräisin jos eivät laadullisesti hutiloiden tehdystä työstä ja katteettomista lupauksista?
Kirjoittakaa kaksi seuraavaa sanaa hakukoneeseen: "attendo aluehallintovirasto" niin saatte lukea mitä kaikkea voi tapahtua tämän päivän Suomessa hoitobisneksessä.
Tämän murroksen rinnalla sosiaali- ja terveysministeriön touhuilut, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen piperrykset ja poliittisten päättäjien mielenilmaisut ovat kevyttä kamaa. Kun tuli on päästetty irti, jää paljon tuhkaa jäljelle. Rehdiksi kilpailutukset eivät voi tulla, koska hankintayksiköiltä puuttuu kilpailutusosaamista - kun taas vastapuolella, isoissa hoivabisnesyrityksissä juuri sitä on yllin kyllin, vaikkei muuta olisikaan tarjota.
Ainoastaan palveluseteleillä voidaan jotain pelastaa, jos pieniä yrityksiä enää pian pelastettavissa on - ja tietysti pitämällä tärkeimmät sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien omana tuotantona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!