Olen tähän asti huvitellut ja kuvitellut, että Suomi on ruuviyhteiskunta ja Venäjä teippivaltio.
Suomessa asiat korjataan, kun ja jos niitä milloin ryhdytään korjaamaan, kauaskantoisesti. Jotta hommat voidaan ruuvataan paikoilleen, jengat on pitänyt tuumata. Hitaalle suomalaiselle sopii tuumiskelu.
Venäjällä ollaan kekseliäitä. Kun tulee ongelma eteen, ei aleta koota komiteaa, vaan korjataan, jos nyt ylimalkaan korjataan, välittömästi. Venäjä on teippiyhteiskunta: ratkaisujen kanssa ei nutata. Venäläiset naureskelevat suomalaisten hitaudelle ja perusteellisuudelle - ajaahan teippi usein saman asian kuin ruuvi, ainakin jonkin aikaa.
Teipit ja ruuvit olen ajatellut tähän saakka lähinnä symbolisina vermeinä, mutta eilen lenkkipolullani törmäsin suomalaisen yhteiskunnan teippistymiseen, aivan konkreettisesti.
Entinen Arkadianmäen duuman jäsen ja Punkaharjun pormestari muutettuaan kortteerinsa vuokrataloon lännemmäksi pitäjää oli merkinnyt reviirinsä postilaatikkoon maalarinteipillä.
Kulahtanuthan teippinauha oli, syksyn sateiden ja helakoiden auringonsäteiden pieksemänä.
Maalarinteippiähän on muuton jäljiltä aina käsillä, ei siis kumma jos luottamustoimiensa kiireessä mies tarttui rullaan.
Nyt kun tänne itärajan koulumaailmaan tarjotaan virkaruotsin sijaan pakkovenäjää, niin ehkäpä tällainen teippilinjan omaksuminen on vain edelläkävijyyttä.
Vallankahvan kääntäjiä tuskin pahastuttaisi, vaikka muutoinkin ottaisimme oppia itänaapurin riuskasta meiningistä.
Siellä esimerkiksi hankaliksi osoittautuneita toimittajia hiljennetään lopullisesti, ei tyydytä kiltisti savustamaan heitä tehtävistään tai siirretä toimituksen nurkkaan häpeämään yhteiskunnallisuuttaan.
Maakuntamme kuvernööri olisi ainakin valmis ottamaan lisää valtaa haltuunsa naapurimaan malliin. Silloin ei keskushallinnon mitätön ministeri torppaisi ansiokkaita Ideapuistoja. Kaavoituslait olisivat parhain päin tulkittavissa kuvernöörin omalla mahtikäskyllä.
Nykyään kaavoituslakien kierto vaatii paljon työtä ja kaikesta aherruksesta huolimatta saatetaan sittenkin törmätä erääseenkin vuoreen ihan loppumetreillä.
Maalarinteipillekin löytyy voittajansa. Suosin rumankestävää ilmastointiteippiä, kun korjailen rikkimenneitä tavaroita - perisuomalaisesti vain vähän ryssiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! On mukava saada palautetta blogiteksteistä, mutta muistathan kirjoittaa napakasti! Nimettömänäkin voit kommenttisi jättää, valitse tällöin lähettäjäksi "anonyymi". Tällöin ei kuitenkaan kannata suistua herjailuun. Tahdittomuus on hölmöä.
Tekninen neuvo: kun olet kirjoittanut kommenttisi, valitse "esikatselu". Järjestelmä pyytää tämän jälkeen Sinua tunnistamaan näytössä näkyvän, vaihtuvan sanavahvistuksen, joka varmentaa sen, että viestin lähettäjänä on lukutaitoinen ihminen, ei konekielinen roskapostiohjelma. Kun olet koodiston kirjoittanut näyttöön, voit lähettää viestisi!